Min farfarsfar, Karl Elis Harald f. 4.10.1888 – d.11.4.1971 var en av de lotsar som kämpade mot förryskningen 1912 och sade upp sin tjänst som Tankarlots.

Året 1912 utgör ett händelserikt avsnitt i de hävder, som förtälja om det passiva motståndet här i Finland mot tsarismens förryskningspolitik. Först emanerade den s.k. likställighetslagen. Den öppnade vårt land för ryska ämbetsmän och näringsidkare.

Minun lapsuuteni aikaan saaressa kesät asuvien lasten määrä vaihteli 10 - 20 välillä. Oli eri ikäjakautumia, joilla oli omat leikkinsä mutta paljon oli myös kaiken ikäisille sopivia yhteisiä pelejä ja leikkejä.

Luotsit Tauno Kemppainen ja Bo-Göran Klingenberg ovat olleet jo eläkkeellä jonkin aikaa ja tapasivat kesällä 2024 muistelemaan luotsien töitä.

Nykyisen luotsilaitoksen perustamisasiakirjana pidetään kuningas Kaarle XI:n vuonna 1696 antama luotsilaitosasetusta, vaikka itse luotsauksella on vielä muutama sata vuotta vanhempi tausta.

Saaren eteläpäässä oli tiheä metsä jossa kasvoi myös kieloja. Metsää kutsuimme ” viidakoksi” jossa teimme majoja ja leikimme lännenmiehiä ja -inkkareita. Meillä oli pienet kirveet, puukot ja sulkahatut. Niin kivaa oli että tuskin syömään ehdimme.

Tämä juttu kertoo Tankarin majakasta parinkymmenen metrin päässä olevasta kaksikerroksisesta sumusireenirakennuksesta, jonka oman sukupolveni lapset tuntevat kummitustalona tai lyhyemmin vain ”kummarina”.

Göran Wennmanin muistoja arjen elämästä saarella lapsuudesta satamavoudiksi.

Vuonna 1967 laivat pääsivät Kokkolan satamaan ensimmäistä kertaa ympäri vuoden. Se tarkoitti, että oli mietittävä miten luotsit pääsivät jäiden yli laivaan tai pois laivasta. Yksi kulkuneuvo on hydrokopteri.

Alla minns vi julen 1939. Den var så olika alla tidigare jular som vi var vana med. Det var inte så lätt att finna den rätta julstämningen. Få var de hem där alla familjens medlemmar fick fira julen tillsammans. Under lotsarbetet är man aldrig riktigt ledig under seglationssäsongen, och så var det med mig också denna jul.