Minulle Tankar on paikka, joka tuo mieleen monia ajatuksia menneistä ajoista, ja ihmisistä, jotka ovat eläneet silloin ja heidän arjestaan kalastuksen parissa

Karleby stad och Karleby stads kulturtjänster är arrangör för stämman i samarbete med Karleby kyrkliga samfällighet och tankarborna samt Cafe´ Tankar.

Kokkolan kaupunki ja Kokkolan kaupungin kulttuuripalvelut järjestävät kokouksen yhteistyössä Kokkolan seurakuntayhtymän ja saarelaisten sekä Cafe´ Tankarin kanssa.

Tämä juttu kertoo Tankarin majakasta parinkymmenen metrin päässä olevasta kaksikerroksisesta sumusireenirakennuksesta, jonka oman sukupolveni lapset tuntevat kummitustalona tai lyhyemmin vain ”kummarina”.

En vårdag för länge sedan ringde en man från Helsingfors och frågade om jag i juli kunde förrätta en vigsel i kapellet på Tankar.

Mikä vetää talviseen, hyiseen Tankariin? Päällimmäisenä mieleen nousevat ahtojäät. Harva asia talvisessa luonnossa on niin kuvauksellinen kuin auringon kilon turkoosiksi värjäämät, päällekkäin ajautuneet jäätelit tai monumentaaliset, uloimmille matalikoille tai kiintojään rajalle ahtautuneet jääröykkiöt.

Nanna- Lisa och Brage Finskas blev Tankarbor år 2015 då de köpte den äldsta i bruk varande stugan på Tankar; i historiska bildarkiv nämns den ofta som Sjöbloms bastu.

Det är den första bok som i skönlitterär form och trovärdigt berättar om förhållandena på Tankar i början av 1940 – talet.

Oy Kokkola-TV kuvasi vuonna 1989 Topi Marjamaan ja Maija Helinin muistoja Tankarista.

Göran Wennmanin muistoja arjen elämästä saarella lapsuudesta satamavoudiksi.

Merimatka kesti ainakin neljä tuntia ja kesäaikaan merellä oli ihanaa ja lämmintä matkustaa. Muistan kun saavuimme Tankariin niin siellä sataman rannassa oli pieni Tapsa-poika meitä vastassa ja neuvomassa mistä paikkamme löytyi ja mihin mökkiin mennään asumaan.