Kristina Klingenbergs bok Tankar om Tankar utkom redan 2007 och finns inte mera att köpas. Här kan du dock ta del av kolumnerna som först publicerades i tidningen Österbottningen innan de kom ut i bokform på Fontanamedia. Kolumnerna berättar om livet och naturen på ön och om hur det är att ta sig ut till fyrön året om

Mikä vetää talviseen, hyiseen Tankariin? Päällimmäisenä mieleen nousevat ahtojäät. Harva asia talvisessa luonnossa on niin kuvauksellinen kuin auringon kilon turkoosiksi värjäämät, päällekkäin ajautuneet jäätelit tai monumentaaliset, uloimmille matalikoille tai kiintojään rajalle ahtautuneet jääröykkiöt.

Merimatka kesti ainakin neljä tuntia ja kesäaikaan merellä oli ihanaa ja lämmintä matkustaa. Muistan kun saavuimme Tankariin niin siellä sataman rannassa oli pieni Tapsa-poika meitä vastassa ja neuvomassa mistä paikkamme löytyi ja mihin mökkiin mennään asumaan.

Merkittävin seikka, mikä tekee Tankarista niin ainutlaatuisen hienon luontokohteen- on saaren avoimuus, mikä juontaa juurensa perinteisestä laidunkäytöstä. Ilman kalastajia ja muita saaren asukkeja saari olisi huomattavasti sulkeutuneempi

Merkittävin seikka, mikä tekee Tankarista niin ainutlaatuisen hienon luontokohteen- on saaren avoimuus, mikä juontaa juurensa perinteisestä laidunkäytöstä. Ilman kalastajia ja muita saaren asukkeja saari olisi huomattavasti sulkeutuneempi

Tankarin lintuasema sijaitsee Pohjanlahden itärannalla, saariston ulkolaidalla ja noin 12 km Kokkolan kaupungista luoteeseen