Minnen från ett par vigslar på Tankar
Bild Kristina Klingenberg
Det är alltid en fin stund att få komma ut till Tankar och viga ett brudpar.
Jag hade en vigsel i Tankar kyrka en gång. Allt gick bra med vigseln och det blev middag i kafeterian. Efter maten gick bruden ut på terrassen för en tobak och tog av sig ringen för att titta på släktklenodens ingravering. Ringen föll, och trillade in mellan springorna i terrassen. Nå, bland gästerna fanns folk från lotsstationen. De är handlingens män och de grep tag om terrassen för att lyfta den och få ut ringen. Men den rörde sig inte en millimeter, trotts ett dussin starka män som tog i för fulla muggar.
De gick en halv minut så hade caféägaren startat motorsågen och sågat av en batting, så vi fick lös de ödesdigra terrassbräderna och vi fick ut ringen. Efter det sade Tankargänget alltid att det är ok för mig att komma och viga, de har fyllt på olja i motorsågen. När bruden skulle gå på toaletten, tror jag bestämt att hon inte fick ha ringen med sig, för säkerhets skull.
Jag fick också det ärofyllda uppdraget att viga min svägerska och hennes blivande man ute på Tankar. Vädret var vackert och allt flöt på som det skulle. När jag höll mitt tal och kom fram till segmentet där jag talade om att äktenskapslivet också det ibland för med sig oväder och storm – då brakade det till rejält och åskvädret var över oss i samma stund. Jag fick en perfekt timad illustration till mitt tal som de närvarande sent ska glömma.
Jag kommer fortfarande gärna ut till fyrön för att viga par i ur och skur.
Per Stenberg är kyrkoherde i Karleby svenska församling
Muistoja parista vihkimisestä Tankarissa
On aina hienoa päästä Tankariin vihkimään hääpareja.
Kerran minulla oli vihkiminen Tankarin kirkossa. Kaikki sujui hyvin, ja sen jälkeen oli päivällinen kahvilassa. Ruokailun jälkeen morsian meni terassille tupakalle ja otti sormuksen sormestaan tutkiakseen suvun perintökalleuteen kaiverrettua tekstiä. Sormus putosi ja vierähti terassin lautojen väliin.
No, vieraiden joukossa oli luotsiaseman väkeä, jotka ovat toimeen tarttuvia miehiä, ja he ryhtyivät heti nostamaan terassia saadakseen sormuksen takaisin. Mutta se ei liikkunut milliäkään, vaikka tusina vahvoja miehiä ponnisteli kaikin voimin.
Puoli minuuttia myöhemmin kahvilan omistaja käynnisti moottorisahan ja sahasi yhden tukipuun poikki, jotta kohtalokkaat terassilaudat saatiin irti ja sormus pelastettua. Sen jälkeen Tankarin väki sanoi aina, että minä voin kyllä tulla vihkimään pareja – he ovat lisänneet öljyä moottorisahaan. Kun morsian meni myöhemmin vessaan, olen melko varma, että hän ei saanut ottaa sormusta mukaansa – ihan varmuuden vuoksi.
Minulla oli myös kunnia vihkiä kälyni ja hänen tuleva miehensä Tankarissa. Sää oli kaunis, ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Kun pidin puhettani ja saavuin kohtaan, jossa kerroin, että avioliitto tuo joskus mukanaan myös myrskyjä ja rajuilmoja – jyrähti ukkonen oikein kunnolla, ja myrsky iski kimppuumme samassa hetkessä. Sain täydellisesti ajoitetun havainnollistuksen puheeseeni, jota läsnäolijat eivät unohda vähään aikaan.
Tulen edelleen mielelläni Tankariin vihkimään pareja, säässä kuin säässä.
Per Stenberg on Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra
