Det är alltid en fin stund att få komma ut till Tankar och viga ett brudpar. Jag hade en vigsel i Tankar kyrka en gång.

Luotsintytär Sirkka Kalskela, melkein 8 vuotta kirjoitti heinäkuussa 1954 mitä tapahtui kesäpäivänä saaressa.

Minun lapsuuteni aikaan saaressa kesät asuvien lasten määrä vaihteli 10 - 20 välillä. Oli eri ikäjakautumia, joilla oli omat leikkinsä mutta paljon oli myös kaiken ikäisille sopivia yhteisiä pelejä ja leikkejä.

Dethär föredraget grundar sig på material som Jouni Mustonen har sammanställt och på uppgifter ur Karleby sockensk historia band 1.

Ne kerttuset - - monien mielestä satakieltäkin taidokkaammat laulutaiturit aloittavat Tankarin kesän. Ulkosaariston olosuhteissa kesän ajankohdan ja keston määritelmässä oikeaan osuvin on astronominen määritelmä – kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta ja loppuu syyspäiväntasaukseen.

Hylkeenpyyntiä on harjoitettu Suomessa ainakin nuoremmalta kivikaudelta (3000 - 1300 eKr. ) Iähtien: varhaisimmat löydetyt harppuunat ovat kampakeraamiselta ajalta.

Monet hylkeenpyynnissä käytetyt menetelmät olivat kehittyneet hyvin pitkän ajanjakson kuluessa.

Birger Huhta aktiv inom hembygdsföreningen i Karleby, tankarbo och med i det första örådet som bildades 1982 efter en längre paus på 34 år, hade under flera års tid samlat på föremål som hörde ihop med sälfångst.

Vietin lapsuuteni kesät Perämeren alueella olevassa Tankarin majakkasaaressa. Siellä isäni toimi luotsina ja isoisäni majakanvartijana. Saari on suhteellisen pieni ja sitä hallitsee korkea punavalkoinen majakka. Saarella asukkaat asustelivat pienissä vaatimattomissa mökeissään, joissa ei ollut sähköä, eikä muitakaan mukavuuksia.

Minun tarinani Tankarista alkaa 1950-luvun alkupuolella, jolloin olen ensimmäistä kertaa tullut Tankariin. Perheemme asui Teuvalla, Etelä-Pohjanmaalla. Isäni oli puhelinmestari ja äitini sairaalan ylihoitaja. Miten pohjalaisen virkamiesperheen poika päätyi kapaloituna ulkosaaristoon?