Saaren eteläpäässä oli tiheä metsä jossa kasvoi myös kieloja. Metsää kutsuimme ” viidakoksi” jossa teimme majoja ja leikimme lännenmiehiä ja -inkkareita. Meillä oli pienet kirveet, puukot ja sulkahatut. Niin kivaa oli että tuskin syömään ehdimme.

Oy Kokkola-TV kuvasi vuonna 1989 Topi Marjamaan ja Maija Helinin muistoja Tankarista.

Göran Wennmanin muistoja arjen elämästä saarella lapsuudesta satamavoudiksi.

Merimatka kesti ainakin neljä tuntia ja kesäaikaan merellä oli ihanaa ja lämmintä matkustaa. Muistan kun saavuimme Tankariin niin siellä sataman rannassa oli pieni Tapsa-poika meitä vastassa ja neuvomassa mistä paikkamme löytyi ja mihin mökkiin mennään asumaan.

Sällan möter man mänskor som är så nöjda och tacksamma över sina barndomssomrar som lotsdöttrarna Inger Hakkarainen och Monica Röberg. Men så fick de också tillbringa dem ute på fyrön Tankar från det att skolorna slutade i maj tills skolorna började i september.

Tule mukaan Pertti ” Pepe” Santamaan majakkamäen kierrokselle ja saan palasia saaren historiasta.

Mikko Karekallas kertoo minkälaista oli tulla Helsingistä Tankariin lapsena ja kuinka nopeasti hän alkoi täällä viihtyä; jopa niin että on sen jälkeen vain jättänyt yhden vuoden väliin. Hän ehti myös pitää saaren kahvilaa alkuaikoina neljä vuotta ja kertoo myös niistä ajoista.

Tapani ” Tappura” Santamaa on syntynyt kesäkuun kolmas päivä 1946 Kokkolassa. Hänet tuotiin jo 10 päivän ikäisenä Tankarin saareen. Täällä hän vietti lapsuuden kesät. Nyt 77 vuotta myöhemmin hän istuu sukumökkinsä edessä ja muistelee lapsuuden kesiä saaressa.

Paret Lilian och Ingvar Svenlin besöker gärna Tankar åtminstone en gång per sommar. Båda har sina rötter här; Ingvars farfar Alfred Svenlin var fiskare och hamnfogde i dryga trettio år på Tankar från början av 1910- talet fram till 1940-talet.

Besöket på hennes gamla barndomsö väcker minnen. Kvar finns farfars Väinö Bodös stuga och hans båthus fungerar numera som museum för fälbåten och sälfångstredskapen.